Kuolema on viihdettä

Istu alas. Kuvittele hetki. Kuka on sinulle läheisin ja rakkain ihminen? Kuvittele hänen hymynsä, hänen tapansa syödä, joku pieni asia mitä hän tekee tiedostamattaan. Mieti niitä asioita miksi hän on niin rakas, mitä olette kokeneet yhdessä ja milloin tapaatte seuraavan kerran. Miltä tuntuisi jos hän kuolisi? Olisikin äkkiä poissa, eikä enää koskaan tavoitettavissa.

Tai jos hänet olisiki tapettu? Käydessäsi paikalla, jossa ihmisesi on kuollut, perääsi juoksee lauma toimittajia. He soittavat sinulle keskellä yötä ja he ahdistelevat alaikäistä siskoasikin. He koputtavat ovellesi ja haluavat sinun sanovan mitä tahansa tunteistasi tai kuolleesta henkilöstä. Voit lukea seuraavan aamun lehdestä kohuotsikoita: "Naapurin täti kertoi: kuollut oli tosi mukava ja positiivinen henkilö." "Serkun isäpuoli paljastaa: kuolleella oli onnellinen lapsuus." "Tappajan veljen entinen tyttöystävä: Hän rakasti rauhaa ja keräili postimerkkejä."

Kassajonoissa ihmiset kauhistelevat tapahtunutta. He ostavat lehden, jotta voisivat lukea lisää. Keltaiselle lehdistölle kilisee rahaa. Toimittajat saavat ekstraa onnistuneista ja ihmisiä kiinnostavista jutuista. En pysty vieläkään käsittämään, miten joku voi tehdä sitä työkseen. Haastatella ja vonkua vastauksia ihmisiltä, jotka eivät edes kykene käsittämään mitä juuri on tapahtunut. Miten he kykenevät sulkemaan ajatuksistaan, että jos sen haastateltavan tilalla olisikin ollut hän itse. Menettänyt oman lapsensa, oman kumppaninsa, mitä tahansa. Ei, hän päättääkin soittaa keskellä ammuskelua olevalle henkilölle kysyäkseen: "Miltä nyt tuntuu?" Toinen on juuri löytänyt piilopaikan, jossa voisi edes hetken olla turvassa. Sitten soi kännykkä.

Jos luen uutisia, näen vain miljoona otsikkoa, Norja sitä ja Norja tätä. Mälläillään kuolemalla, haastatellaan serkkujen kissojen kaimoja aiheesta, ahdistellaan omaisia, mietitään motiiveja: "TAPPAJA EI SAANUT SEKSIÄ!!!" Siirryn viihdeuutisiin: Amy Winehouse on kuollut ja kymmenittäin otsikoita ja arvailuja, mistä se voisi johtua.

Viihdettä kerrakseen.